Eteläpohojalaaset hevosajokalut
Larvakylien kärrymiehet

Eino Hiipakka (Saari)

Hiipakan torppa sijaitsee Nopan ja Viitalan teiden risteyksessä. Torppia oli kaksi ja 1930 Arvo Järvenpää siirsi toisen Rinta-Viitalan naapuriin. Eino Hiipakan kuusihenkinen perhe asui torpassa 1910-1920 -luvulla ja josta he siirtyivät asumaan Koivistonkylään. Eino Hiipakkan sukunimi oli myöhemmin Saari. Hän oli erittäin taitava seppä asuen myös Nopankylässä ja myös sukunimi vaihtui tuolloin, sillä hän raudoitti taitavasti Joel Rintalan nikkaroiman valkjärveläisen kärrymallin. Signeerauksena kärryn astinlautoihin on merkittynä ”Eino Saari, Koskenkorva Noppa”. Istuimen alta taasen löytyy Joel Rintalan signeeraus.

Joel Rintala

Heikki Kivistön poika Joel Rintala (s.25.7.1872) Ilmajoelta oli ammatiltaan puuseppä. Hän erikoistui erityisesti kärrynpyörien tekemiseen. Teki myös Valkjärveläisten kärryjen puusosia ja niitä raudoitti Eino Saari Nopasta. Joel Rintala kulki myös Pakan Matin mukana kiertäen myymässä kärryjä markkinoilla ja maakunnissa ympäri Suomen. Vaimo oli Susanna Teemu, joka oli kuuluisaa Teemun seppäsukua. Joelin pojista Arvo ja Sulo jatkoivat kärrynpyörien tekemistä ja heillä oli käytössään Riitaluoman vesivoimalla käyvä sorvi. Kolmas pojista Väinö, asettui Syrjälän torppaan asumaan ollen puusepän ammatiltaan.

 

Ilikkalan kiesit josta ne ostettiin Jaakko Lahdelle. Tekijät. Joel Rintala ja Eino Saari.

Matti Riitakorpi

Riitakorven Matti syntyi Korven torpassa ja oli seppä. Hän rakensi talon kotinsa kohdalle tien toiselle puolelle Riitaluoman varrelle. Vaimo oli Senja Lahola.

Mikko Riitakorpi

Matin veli Mikko jäi asumaan Korven torppaan ja hän oli kärrymies ammatiltaan.

Iisakki Kahila

Kahilan torppa sijaitsee Riitaluoman eteläpäässä ja se on perustettu 1800-luvun jälkipuoliskolla. Iisakki Iisakinpoika siirtyi asumaan sinne perheineen. Ammatiltaan hän oli kärrymies. Turun mallista tuli kurikkalaaset ja alkuperäinen rottinkipuikko vaihtui ensin puupuikoksi, Kahilan Iikkoo keksi korvata nekin rautaasilla puikoilla siinä 1888 – 1890 vaiheilla. Rautaiset puikot nopeutti huomattavasti valmistusta.

Hermanni Tuominiemi

Hermanni Tuominiemi oli ammatiltaan kärrymies. Hermannin talo sijaitsi Riitaluoman kylässä Riitaluoman varrella.

Hermanni Kananoja

Hermanni Kananoja oli Pakan Matin veli ja ammatiltaan hän oli myös kärrymies. Hermanni oli Tuominiemen talon toinen asukas.

 

Juho Tuomisto

Juho Tuomisto oli seppä ja erikoistui pikkufälttien raudoittamiseen. Hän rakensi Kujanpään paikalle uuden talon 1920 luvulla.

Iisakki Harjamäki

Iisakki Iisakinpoika Harjamäen poika Juho oli puuseppä ja valmisti kärryjä ja rekiä sekä pikkufältin puuosia.

Iisakki Koskela

Iisakki Koskela (s.1.6.1875) oli seppä ja puuseppä. Hän meni Mäki-Viitalan torpassa syntyneen Maria Panttilan kanssa naimisiin.

Manu Lehtinen

Manu myi kärryjä ja nikkaroi niiden koreja. Hän oli 1890 laittanut ilmoituksen Oulun Kaiku nimiseen sanomalehteen, ”Kysykää hintoja ja tilatkaa”. Ihmiset olivat kysyneet hintoja ja tilanneet.

"Peräkylien kärrymiehet ajelivat sivuitse monen kirkon ja tapulin ja vaivaispojan sekä saivat nähdä muutakin maailmaa kuin kotorintaa, Kampinkylää ja Ekyhtinloukkoa. Tuskin maailman keskipiste olikaan Paavolanmäellä." S. Paulaharju

<<edellinen    jatkuu >>
<< edellinen - etusivu - seuraava >>