Oskari Fabiani Hanka

Seppien seppä, ideoiden ehtymätön lähde ja Piippu-Oskariksikin kutsuttu oli Oskari Hanka. Hän oli oli hyvin vanhan ajan mies ja Könniläisen koulukunnan parhaimpia edustajia. Hanka raudoitti paljon Noppalaisen Valentin Kuusiston tekemiä rekiä 1870-luvulla.

Hän oli perustamassa vuonna 1899 Kurikan käsityöläisten yhdistystä ja laadusta tarkkana, Oskari Hanka ajoi erityisesti laatujärjestelmän kehittämistä hevosajokalujen valmistukseen. Oli käynyt ilmi että maalarit joutuivat käyttämään runsaasti paklia, koska puuosat olivat huonosti ja huitaisten tehty. Oskari Hanka ehdotti vuoden takuuajan myöntämistä ajokaluille ja työn suorituksen mukaan laatuluokituseen siirtymistä. Parhaimmille ajokaluille myönnettiin suojelusmerkki eli takuukilpi.

Oskari Hanka vaikutti erilaisten näyttelyiden ja tapahtumien pitämiseen yhdistyksen toimesta. Erityisesti hän vaikutti nykyisinkin käytössä olevan kilpakärryn muotoon ja kehitykseen yhdessä Oskari Palosen kanssa.

"Nykyisin käytössä olevalle kilpakärrylle mielestäni antoi suurinpiirtein sen mallin seppä Oskari Fapiani Hanka ja hänen suoverinsa Oskari Palonen". Lenni Huhtanen

Oskarien suunnittelema ja rakentama kilpakärry malli v. 1907. E-P Maakuntamuseo

Maria Granholm

Viitalankylän vanhimpia rakennuksia oli Rinta-Viitala ja se oli perustettu Panttilan saralle 1800-luvun paikkeilla Viitalanojan varteen. Rinta-Viitalan nimi lyhennettiin myöhemmin Viitalaksi. Talon asukkaina oli Mikko Heikinpoika Panttila (s.13.9.1781) ja hänen vaimonsa oli Brita-Leena (s.18.11.1779).

Heidän tytär Maria meni naimisiin Hermanni Granholmin kanssa. Kärryteollisuus oli hyvin miesvaltainen ala, silti muutama nainenkin osallistui kärryjen valmistamiseen. Heidän työ oli pääasiassa kärryjen maalaamista ja koristeraitojen vetoa. Viitala edusti kuuluisaa kärrymaalarien sukua, kuten sitä edusti Nopankylässä Lybekin suku. Kujanpään torppa perustettiin 1830-luvulla ja sen ensimmäinen asukas oli Hermanni Antinpoika Granholm. Hän syntyi Kurikassa 28.9.1796. Hänen vaimonsa oli Maria Rinta-Viitala (s.7.12.1806).

Nopankylän tunnetuin kärrymaalari oli Juha Lybek joka sai katselemalla oppinsa Maija Granholmilta. Kärryjä maalasi myös Jaakko Saaren veli Matti Huhtasaari. Pentti Virrankoski

Mikko Viitala oli Marian ja Hermannin poika ja hänen lapsista Herman (s.24.6.1853) oli puuseppä, Matti oli maalari ja Mikko (s.6.4.1863) harjoitti sepän ammattia.

Matti Viitala (s.13.21859) oli Marian ja Hermannin toinen poika ja hän maalasi Kurikkalaisia taloja itse tekemillään ja keittämillään maaleilla. Hän maalasi myös hevoskärryjä, rekiä ja ja ootrasi huonekaluja. Matti muutti myöhemmin Kokkolaan toisen vaimonsa kanssa.

Pelimanni ja kärrymaalari

Matti Viitala (s.09.02.1894)  oli maalari Matti Viitalan poika. Maalarin opin nuorempi Matti sai isältään ja soittamaan hänet opetti isän veli Mikki ja Marjamäen Aapeli. Matti Viitala maalasi taloja, hevoskärryjä, rekiä ja ootrasi huonekaluja. Soittamaan Matti oppi jo pienestä pitäen ja 7-vuotiaana hän soitteli täysin palkein isänsä yksirivisellä päivät paimenessa ollessaan. Vuodesta 1910 lähtien Matti Viitala soitti häissä ja iltamissa sekä toimi arvostelutuomarina kansansoitto kilpailuissa. Hän muutti perheineen Ala-Viitalan Järvenpään taloon.

Veikko Viitala (s.26.9.1923) oli Matin poika ja hän oli hyvin taitava maalari ja ootrasi paljon huonekaluja. Kananojan Erkki kertoi Veikon ootranneen huonekaluja mopon kahvaa muistuttaneella välineellä. Työtä tehdessään hän oli laittanut huoneen oven visusti kiinni ja lukkoon. Sen verran salaperäistä varsinkin ootraaminen oli, ettei katsojia kaivattu.